Lisäeristämisellä saadaan aikaiseksi energiatehokkaita rakennuksia, energiansäästöä ja asumisviihtyvyyttä

Energiansäästö ja muut lisäeristämisen hyödyt

Lisälämmöneristämisellä parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta ja samalla estetään lämmön karkaaminen harakoille. Myös asumisviihtyvyys paranee, kun sisätilojen vetoisuus vähenee. Ja kun vetoisuutta ei ole ja asunnon sisäpinnat ovat lämpimät, tilannetta ei tarvitse kompensoida ylilämmittämällä, mikä kuluttaisi paljon turhaa energiaa. Hyvin eristetyssä asunnossa ei myöskään ole tarvetta ylimääräisille sähköä kuluttaville laitteille, kuten siirrettäville lämmittimille tai lämpöpeitoille.

Energian säästymisen lisäksi lisäeristämisellä on muitakin hyötyjä:

1. Lisäeristys parantaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta, kun materiaalit on huolella valittu.
2. Jos rakennus on lisälämmöneristetty energiatehokkaaksi, mahdolliset väliaikaiset lämmityskatkot eivät alenna tilojen lämpötilaa merkittävästi. Lisäeristäminen edesauttaa myös kodin lämmityssähkön säätelyä.
3. Kovien sähkönkulutuspiikkien aikaan, esimerkiksi paukkupakkasilla, hyvin eristetyn rakennuksen lämmitystehon tarve kasvaa maltillisesti. Tehokkaasti eristetty rakennuskanta siis tasaa sähkötehontarvepiikkejä valtakunnallisesti. Lisäksi tällainen eristys leikkaa tehokkaasti asukkaiden lämmityskustannuksia juuri silloin, kun sähkön hinta on korkeimmillaan. Tämän takia huolellisella eristämisellä on mahdollista saavuttaa säästöä.
4. Olemassa olevien rakennusten lisäeristäminen vähentää lämmitysenergian tarvetta, ja näin ollen vähentää myös ilmastopäästöjä.

Lisäeristäminen Recticelin PIR-eristeillä

Lisäeristyksessä tulisi aina lähteä liikkeelle selvittämällä alkuperäisen rakenteen kunto ja kerroksien paksuudet. On syytä pitää mielessä, että rakennuksen ikä ei suoraan kerro, miten lisäeristämisen kanssa tulee edetä; rakennuksissa on nimittäin kohdekohtaisia eroja. Kysy tarvittaessa apua rakenneteknisestä tuestamme tai jälleenmyyjiltämme.

Materiaalivalinnat ovat keskeisessä asemassa lisäeristämisessä. Recticelin polyuretaanieristeillä saat aikaiseksi pitkäikäiset, vikasietoiset ja kosteusteknisesti turvalliset rakenteet. Monikäyttöinen Eurothane^® EWall -polyuretaanieristelevy on lämmöneristyskyvyltään erinomainen. Se soveltuu kaikkiin lisälämmöneristämisen osa-alueisiin:

1.    Ulkoseinän sisäpuolinen lisäeristys

• Kun PIR-eriste asennetaan ulkoseinien sisäpuolelle, rakennuksen ulkonäkö säilyy entisellään.
• Ulkoseinän sisäpuolinen lisäeristys tiiviillä PIR-eristeellä pienentää alkuperäisen rakenteen sisäpuolista kosteusrasitusta. Näin rakenne on yksinkertainen ja virheiden mahdollisuus pienenee. 
• Ulkoseinän sisäpuolinen lisäeristys voidaan tehdä vaiheittain, huone huoneelta, kun taas ulkopuolisessa lisäeristämisessä avataan käytännössä koko ulkoverhous kerralla, mikä vaikuttaa myös sokkeli- ja räystäsrakenteisiin.

2.    Lisäeristys ulkopuolelle

• Seinän lisäeristys ulkopuolelle eli julkisivusaneeraus on huomattavasti sisäpuolista lisäeristystä työläämpää. Se on kuitenkin tarpeen esimerkiksi, jos rakenteissa on kosteusvaurioita - tutustu caseen! 

3.    Yläpohjan lisäeristys

• Lisäeristämällä rakennuksen yläpohja voidaan esimerkiksi muuttaa kylmä vintti lämpimäksi - tutustu, miten arvotalon kylmä vinttikerros Heinolassa eristettiin Recticelin ratkaisuilla. 

Rakenteiden U-arvoihin saadaan huomattava parannus tehokkaalla PIR-eristeellä. Mitä pienempi U-arvo on, sitä parempi on rakenteen lämmöneristyskyky ja sitä vähäisempi lämpöhäviö. U-arvon puolitus käytännössä puolittaa rakenteen läpi johtuvan lämpöhukan.

Esimerkki: Taulukossa ohjeelliset arvot U-arvojen puolituksesta, jossa sisäpuolinen lisälämmöneristys tehdään tyypilliseen 1930–60-luvulla rakennetun pientalon purueristeiseen ulkoseinään (detalji US503-0):

Ohjeellinen energiatehokkuusvaatimus korjausrakentamiseen on alkuperäisen U-arvon puolittaminen tai uudisrakentamisen määräystason saavuttaminen esimerkiksi seinässä 0,17 W/(m²∙K).

Lataa aineistopankistamme rakennepiirrokset pientalojen eri lisäeristämisen ratkaisuihin.

Lisäeristämisen tarve - eri vuosikymmenten rakennuksissa on eroja

Neljäsosa Manner-Suomen rakennuksista on rakennettu vuoden 1985 energiatehokkuusvaatimusten voimassaoloaikana. Nyrkkisääntönä voidaankin sanoa: mitä vanhempi talo, sitä kehnompi lämmöneristys. Tiesitkö, että…

• 50-luvulla talon eristeenä käytettiin yleensä sahan- ja kutterinpurua, jolloin seinien eristepaksuudeksi tuli noin 100 mm, yläpohjassa jopa 300 mm.
• 60-luvulla eristeenä toimi niin ikään sahanpuru, modernimpana ratkaisuna sen lisäksi tai pelkästään mineraalivilla. Seinien eristepaksuus saattoi olla yläpohjassa 200 mm, ulkoseinässä 100 mm ja alapohjassa 50 mm.
• 70-luvun energiakriisin aikaiset talot ovat huonommin eristettyjä kuin sen jälkeen rakennetut talot. Eristepaksuudet olivat tavallista ohuempia: yläpohjan eristevillan paksuus 150–200 mm (myöhemmin 200–250 mm), seinien 150 mm ja alapohjan 50–100 mm.
• 80- ja 90-luvuilla luvulla eristeenä käytettiin usein puhallusvillaa, jolloin yläpohjan eristepaksuudeksi tuli 250–300 mm ja seinien 150–200 mm.
• 2000-luvulla markkinoille saapuivat polyuretaanieristeet (PIR) vaihtoehdoiksi villoille.  PIR-eristeet mahdollistivat energiatehokkaat ja ohuet eritykset.

Vanhojen rakennusten lisäeristäminen parantaa huomattavasti asumisen energiatehokkuutta, saavuttaa energiansäästöä ja vähentää ilmastopäästöjä. Nykyaikaisilla eristeratkaisuilla voidaan varmistaa ohuet ja yksinkertaiset ratkaisut: 
 

• Recticel Eurothane EWall 20 mm - eristysteho vastaa…
  • sahanpurua noin 50 mm
  • vanhaa villaa noin 40 mm
• Recticel Eurothane EWall 50 mm - eristysteho vastaa…
  • sahanpurua noin 120 mm
  • vanhaa villaa noin 100 mm

 
Laskelmissa käytetty sahanpurulle λ 0,054 W/mK ja vanhalle mineraalivillalle λ 0,045 W/mK, molempien asennus optimaalinen (ei rakoja) ja olosuhde rakenteessa täysin kuiva. Eurothane EWall λ 0,022 W/mK.