Mikä merkitys PIR-eristeiden materiaalitehokkuudella on rakentamisen hiilijalanjälkeen?

Materiaalitehokkuutta ohuella lämmöneristeellä

Materiaalitehokkuudella tähdätään haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Käytännössä materiaalitehokkuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman pienestä määrästä materiaalia, energiaa ja raaka-aineita tuotetaan mahdollisimman paljon lopputuotetta.

Lämmöneristeiden kohdalla materiaalitehokkuus näyttäytyy keveytenä ja ohuutena. PIR-lämmöneriste on tällainen, kevyt ja ohut, eristävyydeltään erinomainen mahdollistaen energiatehokkaan rakentamisen. Kun käytössä on PIR-eriste, vaaditun U-arvon saavuttamiseen tarvitaan vähemmän lämmöneristettä, mikä johtaa pienempiin päästöihin. Kun materiaalia on vähemmän ja se on kevyttä, se johtaa myös pienempiin päästöihin kuljetus- ja säilytysvaiheessa. 

Myös rakentamisen hiilijalanjälki pienenee, koska PIR-eristeen kanssa voidaan käyttää ohuempia ja yksinkertaisempia rakenteita. Rakennevahvuuksien optimoinnilla voidaankin vaikuttaa koko rakennuksen ulkovaipan resurssitehokkuuteen. Tällä on suuri merkitys, kun tähdätään rakennuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen sen koko elinkaaren aikana.

PIR-lämmöneristeet syntyvät pienestä määrästä raaka-aineita.

Vähähiiliseen rakentamiseen ei nykylainsäädännöllä rohkaista

Suomen ilmastopolitiikkaa määrittää kansallinen ilmastolaki. Nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi tuottaisi ilmakehään hiili- ja muita päästöjä vain sen verran mitä se pystyy sieltä sitomaan. Näiden tärkeiden ja kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi olisi loogista, että kaikki lainsäädäntö pyrkisi samaan suuntaan; että kaikkien ministeriöiden toimet tähtäisivät hiilineutraaliuteen. Tällä hetkellä osa laeista vie kuitenkin eri suuntaan. “Lainsäädäntö ei rohkaise materiaalitehokkuuteen”, kertoo Ari Tanni, Recticel Insulation Oy:n kaupallinen johtaja. “Suomi tulee tässä jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna, jossa rakennevahvuuksien optimointi on ollut pitkään arkipäivää.”

Suomessa on yhä käytössä 1980-luvulla voimaantullut maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka puitteissa paksujen seinien rakentamiseen jopa kannustetaan. Laki ei siis innosta optimoimaan ohuempia seinärakenteita, jotka ovat vähäpäästöisempiä.

“Ulkoseinän paksuus on yksi keskeisistä tekijöistä ulkovaipan resurssitehokkuudessa ja koko rakennuksen hiilineutraaliudessa”, Tanni kuvailee: “Paksuus vaikuttaa ulkoseinärakenteen lisäksi myös sokkeli- ja räystäsrakenteissa tarvittavaan materiaalimäärään. Pienemmät määrät johtaisivat vähähiilisemmän rakentamisen lisäksi päästöjen vähenemiseen koko logistiikkaketjussa, aina raaka-ainetoimituksista rakennustarviketuotantoon ja sieltä valmiina tuotteina työmaalle.”

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen vieraili Recticelin Mäntsälän tehtaalla lokakuussa 2022. Vierailun aikana keskusteltiin muun muassa siitä, miten rakenteellisesta energiatehokkuudesta tulisi saada rakentamisen määräystaso Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Lue koko juttu täältä!

Recticelin PIR-eristeet tuovat ratkaisun vähähiiliseen rakentamiseen

Rakenteellinen energiatehokkuus on avainasemassa vähähiilisessä rakentamisessa. Sillä säästetään energiaa, rahaa ja ympäristöä. Recticel tarjoaa monipuolisen valikoiman kovia polyuretaanieristeitä eri käyttökohteisiin, ja pyrkii näin osaltaan edesauttamaan vähähiilistä rakentamista. 

Recticelin PIR-eristeet sopivat hyvin Pohjolan vaativiin sääoloihin, joihin ilmastonmuutos on tuonut lisähaasteensa. Ilmastonmuutoksen myötä syksyn ja talven sademäärät ovat lisääntyneet, mikä haastaa rakenteiden - kuten katon ja julkisivun - kosteusteknisen toimivuuden. Niiden kuivuminen hidastuu ja alttius homehtumiselle kasvaa. Materiaalivalinnoilla on siis entistä enemmän merkitystä. PIR-eristeet ovat turvallinen valinta; ne ovat vikasietoisia ja toimivat hyvin myös tulevaisuuden ilmastoissa. 

Heinolalaisen arvotalon kylmä ullakkokerros päivitettiin asuinkäyttöön Recticelin PIR-eristeillä, joilla rakenteista saatiin kevyet ja ohuet sekä erittäin vikasietoiset  - tutustu!

Hiilijalanjälkilaskenta tehdasrakennuksiin - eristeen vaikutus rakentamisen hiilijalanjälkeen

Millainen vaikutus tehdasrakennuksen katon lämmöneristemateriaalivalinnalla on sen koko elinkaaren hiilijalanjälkeen, kun hiilijalanjälki lasketaan 50 vuoden käyttöiällä ja käytössä on jompikumpi: polyuretaanieriste tai mineraalivillaeriste? Vertailimme loivilla katoilla käytettäviä eristeitä, joissa villan kuutiopaino on keskimäärin 100 kg/m3. Lisäksi halusimme tietää, miten paljon kuljetuksista aiheutuu päästöjä näillä kahdella eristeratkaisulla? Recticel halusi vastaukset näihin kysymyksiin, joten se valjasti insinööritoimiston tekemään hiilijalanjälkilaskennat* edellä mainituilla parametreilla. Yhtenä esimerkkinä hiilijalanjälkilaskelmissa on vastaavan kokoinen rakennus kuin Recticelin oma Mäntsälän tehdas.

Laskelmat osoittavat, että eristeen materiaalitehokkuus johtaa pienempään rakentamisen hiilijalanjälkeen, vaikka molemmissa tapauksissa katon lämmöneristävyys on sama. Kun katon eristämiseen käytetään lämmöneristyskyvyltään tehokasta PIR-eristettä, sitä tarvitaan suhteellisen vähän, mikä johtaa alhaisempiin päästöihin tuotanto- sekä kuljetusvaiheessa.

Kuljetettavan määrän lisäksi myös kuljetusetäisyys vaikuttaa kattoeristeestä aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin. Recticelin tehdas sijaitsee Mäntsälässä, lähellä Etelä-Suomen suuria kaupunkeja. Kuljetus sieltä rakennustyömaalle johtaa usein lyhyempiin kuljetusetäisyyksiin, ja sitä kautta matalampiin hiilidioksidipäästöihin, verrattuna kuljetuksiin ulkomaisilta tehtailta suomalaisille rakennustyömaille.

*Laskemat toteutti insinööritoimisto Vesitaito. Laskemista julkaistaan yksityiskohtainen raportti myöhemmin.

Tutustu myös:

Recticel vahvistaa sitoumustaan ilmastonmuutoksen torjumiseen liittymällä tiedepohjaiseen Science Based Targets (SBTi) -aloitteeseen

Recticelin kestävän kehityksen strategia, tavoitteet ja tulokset (englanniksi)